Valojen suuntaus on yksi niistä pienistä yksityiskohdista, joka yllättävän usein kaataa muuten kunnossa olevan auton katsastuksen. Moni autoilija tarkistaa ennen katsastusta renkaat, jarrut ja öljyt, mutta unohtaa, että ajovalojen kohdistus vaikuttaa suoraan sekä omaan että vastaantulijoiden näkyvyyteen pimeällä tiellä.
Tässä artikkelissa käydään läpi, miksi valojen suuntaus tarkastetaan katsastuksessa, mitkä ovat yleisimmät syyt huomautukseen tai hylkäykseen, ja miten suuntauksen voi tarkistaa ja korjata ennen katsastusaikaa.
Miksi valojen suuntaus tarkastetaan katsastuksessa
Ajovalojen oikea suuntaus on liikenneturvallisuuskysymys, ei kosmeettinen yksityiskohta. Väärin suunnatut valot joko heikentävät kuljettajan omaa näkyvyyttä tai häikäisevät vastaantulijoita, mikä lisää onnettomuusriskiä erityisesti pimeän ja hämärän aikaan.
Katsastuksessa valojen suuntaus mitataan valonsuuntauslaitteella, joka vertaa valokeilan yläreunan sijaintia ajoneuvon valmistajan sallimiin raja-arvoihin. Mittaus tehdään sekä lähi- että kaukovaloille, ja tulos kirjataan katsastuksen tarkastuspöytäkirjaan.
Suomessa katsastustoimintaa valvoo Traficom (Liikenne- ja viestintävirasto), ja vain sen luvan saaneet katsastusasemat saavat suorittaa määräaikaiskatsastuksia, muutoskatsastuksia ja rekisteröintikatsastuksia. Valonsuuntauslaitteiden kalibrointi ja mittausmenetelmät ovat osa tätä valvottua toimintaa, joten mittaustulos on luotettava riippumatta siitä, minkä ketjun asemalla katsastus tehdään.
Yleisimmät syyt valojen suuntaushuomautukseen
Käytännössä valojen suuntausvirheet syntyvät harvoin yhdessä yössä. Tyypillisiä taustasyitä ovat:
Kuormituksen muutokset. Auton takaosaan lastattu raskas kuorma tai peräkärryn vetokoukkuun kohdistuva paino kallistaa koria ja nostaa valokeilaa ylöspäin – tämä on erityisen yleistä pakettiautoilla ja perävaunua vetävillä henkilöautoilla.
Iskunvaimentimien ja jousien kuluminen. Ajon myötä alustan geometria muuttuu hienovaraisesti, mikä siirtää valojen kohdistusta ilman että kuljettaja huomaa mitään poikkeavaa ajettavuudessa.
Aiempi korjaus tai osanvaihto. Jos ajovalo on vaihdettu esimerkiksi kolarin jälkeen tai lasin rikkoutumisen takia, uutta valoyksikköä ei aina ole suunnattu tarkasti asennuksen yhteydessä.
Rengaskoon tai jousituksen muutos. Isommat renkaat, korotettu alusta tai muut rakennemuutokset vaikuttavat auton korkeuteen ja sitä kautta valokeilan suuntaan – tällaiset muutokset vaativat usein myös muutoskatsastuksen.
Yleinen väärinkäsitys on, että valojen suuntaus pysyy automaattisesti kunnossa niin kauan kuin polttimo palaa ja valo näyttää kirkkaalta. Todellisuudessa valon kirkkaus ja valon suuntaus ovat kaksi eri asiaa – kirkaskin valo voi olla suunnattu väärin, eikä virhe näy silmämääräisesti ilman mittauslaitetta.
Miten valojen suuntauksen voi tarkistaa etukäteen
Tarkkaa mittausta ei kotioloissa saa aikaan, mutta karkean arvion voi tehdä ennen katsastusaikaa:
Aja auto tasaiselle, suoralle pinnalle noin viiden metrin päähän seinästä tai autotallin ovesta pimeällä tai hämärällä. Merkitse seinään valokeilan yläreunan korkeus molemmilta puolilta lähivalolla. Vertaa tulosta auton toiselta puolelta – selvä epäsymmetria kertoo usein viasta yksittäisessä valoyksikössä, ei koko suuntauksessa.
Tarkista samalla, että molemmat ajovalot palavat yhtä kirkkaina ja että valon väri on sama molemmin puolin. Kellastunut tai sameutunut valonsuoja voi heikentää valotehoa merkittävästi, vaikka polttimo ja suuntaus olisivat kunnossa.
Kannattaa myös huomioida, onko autossa juuri sillä hetkellä poikkeavaa kuormaa – täysi tavaratila tai peräkärry kytkettynä antaa vääristyneen kuvan normaalitilanteesta. Auton tarkistus ennen katsastusta kannattaa tehdä laajemminkin systemaattisesti, ja auton tarkistus ennen katsastusta – oma tarkistuslista käy läpi muutkin tarkastuskohteet valojen lisäksi.
Suuntausvirheen korjaaminen
Useimmissa autoissa on ajovalon takana säätöruuvit tai -moottorit, joilla suuntausta voi hienosäätää. Monissa uudemmissa malleissa säätö on kytketty myös sisätilan valonkorkeudensäätimeen, joka kompensoi kuormituksen vaikutusta ajon aikana – tämä säädin kannattaa tarkistaa ennen katsastusta ja asettaa auton kuormatilan mukaiseen asentoon.
Jos suuntaus on selvästi pielessä eikä yksinkertainen säätöruuvin kääntö korjaa tilannetta, syy voi olla alustan geometriassa, jousituksen kulumisessa tai valoyksikön kiinnityksessä. Tällöin kannattaa käydä autokorjaamolla ennen katsastusaikaa, sillä katsastusasema ei korjaa vikoja – katsastus ja korjaustyö on Suomessa eriytetty toisistaan, eikä katsastusasema saa olla riippuvuussuhteessa korjaamoon.
Mitä tapahtuu, jos valojen suuntaus huomautetaan tai hylätään
Lievä poikkeama saatetaan kirjata huomautukseksi, jolloin katsastus voi silti mennä läpi, mutta virhe kannattaa korjata pikaisesti. Selvä ylitys raja-arvoista johtaa katsastuksen hylkäämiseen, ja auto tarvitsee jälkikatsastuksen korjauksen jälkeen.
Valojen suuntaus on vain yksi osa laajempaa tarkastuskokonaisuutta, johon kuuluvat myös jarrujen mittaus, alustan tarkastus ja päästömittaus. Yleisimmät hylkäyksen syyt katsastuksessa liittyvät usein juuri valoihin ja heijastimiin, ja aihetta käsitellään laajemmin artikkelissa yleisimmät hylkäyksen syyt katsastuksessa.
Ajokieltoon johtava hylkäys tarkoittaa, ettei ajoneuvoa saa käyttää liikenteessä ennen korjausta ja hyväksyttyä jälkikatsastusta – tämän säännön noudattaminen on liikenneturvallisuuden kannalta olennaista, eikä sitä kannata koskaan kiertää.
Usein kysyttyä valojen suuntauksesta
Voiko valojen suuntauksen tarkistaa ilman katsastusasemaa?
Karkean arvion voi tehdä kotioloissa vertaamalla valokeilaa seinään, mutta tarkka mittaus vaatii kalibroidun valonsuuntauslaitteen, joita löytyy katsastusasemilta ja monilta autokorjaamoilta.
Vaikuttaako perävaunun tai lisäkuorman vetäminen katsastustulokseen?
Kyllä. Katsastus tehdään yleensä auton normaalikuormalla, mutta jos auto on säännöllisesti kuormitettu tai vetää perävaunua, kannattaa varmistaa, että valonkorkeudensäädin on oikeassa asennossa ennen katsastusaikaa.
Riittääkö polttimon vaihto korjaamaan suuntausvirheen?
Ei välttämättä. Polttimon vaihto ei muuta valon suuntausta, ellei valoyksikköä samalla säädetä uudelleen – suuntaus ja polttimon kunto ovat katsastuksessa kaksi erillistä tarkastuskohtaa.
Yhteenveto
Valojen suuntaus kannattaa ottaa vakavasti osana katsastukseen valmistautumista, sillä se on yksi yleisimmistä huomautuksen tai hylkäyksen aiheuttajista, vaikka auto muuten olisikin hyvässä kunnossa. Tarkistamalla valokeilan symmetrian, valonkorkeudensäätimen asennon ja valoyksiköiden kunnon etukäteen voi välttää turhan jälkikatsastuksen.
Jos suuntausvirhe löytyy, kannattaa korjauttaa se ennen katsastusaikaa ja valita katsastusasema, joka sopii oman aikataulun ja sijainnin kannalta – vinkkejä tähän löytyy artikkelista katsastusaseman valinta – näin löydät sopivan toimijan. Koska katsastusvaatimukset ja mittausrajat voivat muuttua, ajantasaiset tiedot kannattaa aina tarkistaa Traficomin verkkosivuilta.
