Sähköautojen määrä Suomen teillä kasvaa nopeasti, ja monelle omistajalle ensimmäinen katsastus tulee yllätyksenä – eihän autossa ole pakoputkea eikä öljynvaihtoväliä muistuttamassa huoltotarpeista. Sähköauton katsastus poikkeaa monilta osin perinteisen polttomoottoriauton katsastuksesta, vaikka suurin osa tarkastuskohteista on samoja: jarrut, valot, ohjaus, alusta ja renkaat käydään läpi joka tapauksessa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä katsastaja oikeasti tekee sähköauton kanssa katsastusasemalla, mitä kannattaa tarkistaa etukäteen ja mistä syistä sähköauto tyypillisimmin putoaa katsastuksesta.
Sähköauton katsastus verrattuna polttomoottoriauton katsastukseen
Perusrunko on sama: katsastaja käy läpi ajoneuvon liikenneturvallisuuden kannalta kriittiset osat Traficomin (Liikenne- ja viestintävirasto) määräämien tarkastuskohteiden mukaisesti. Sähköautossa jää pois yksi kokonainen osio, joka polttomoottoriautoissa vie katsastajalta eniten aikaa – pakokaasupäästöjen mittaus. Ei savukaasumittausta, ei OBD-lukua pakokaastojärjestelmän valmiuskoodeista, ei häkä- tai HC-arvoja.
Tilalle tulee sähköjärjestelmän ja akuston tarkastus, joka on omanlaisensa kokonaisuus. Moni ensikertalainen olettaa katsastuksen olevan sähköautolla nopeampi, koska päästömittaus puuttuu – käytännössä ajat ovat usein samat tai jopa hieman pidemmät, koska sähköjärjestelmän silmämääräinen tarkastus vaatii oman aikansa.
Akkujärjestelmän ja latausjärjestelmän tarkastus
Katsastaja tarkastaa akuston kiinnityksen, suojauksen ja näkyvät vauriot – kolhut, ruostumisen suojakotelossa tai löystyneet kiinnikkeet alustan alla. Suurjännitekaapeloinnin eristys ja suojaukset käydään läpi silmämääräisesti, samoin latausportin kunto ja mahdolliset vauriomerkit pistokkeessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että auton alle mennään katsomaan akkupaketin kiinnitystä aivan samalla tavalla kuin polttomoottoriautolla katsotaan pakoputkiston kiinnitystä. Jos akusto on ollut osallisena kolarissa tai auton pohja on saanut kovan iskun esimerkiksi kivestä, katsastaja kiinnittää tähän erityistä huomiota. Tämä on yksi yleinen väärinkäsitys: monet luulevat, että sähköauton akusto tarkastetaan sisäisesti mittarein katsastuksessa. Näin ei ole – katsastuksessa tehdään silmämääräinen ja toiminnallinen tarkastus, ei akkukennojen kapasiteettitestiä. Akun todellisen kunnon (state of health) mittaaminen jää edelleen merkkihuollon tai erikoistuneiden diagnostiikkalaitteiden tehtäväksi.
Jarrut, valot, alusta ja renkaat – samat vaatimukset kuin muillakin
Sähköauton jarrujärjestelmä testataan jarrupenkissä samalla tavalla kuin polttomoottoriautolla, ja rajaarvot ovat samat. Yksi yksityiskohta kannattaa muistaa: sähköautoissa regeneratiivinen jarrutus hoitaa suuren osan hidastuksista, jolloin mekaaniset jarrulevyt ja -palat voivat ruostua herkemmin vähäisen käytön takia, erityisesti talvella suolatuilla teillä. Jarrujen kunto katsastuksessa -tarkastuksessa tämä voi näkyä epätasaisena jarrutustehona akselin puolten välillä.
Valot ja heijastimet, ohjauslaitteiston välykset, alustan ruostevauriot ja renkaiden urasyvyys tarkastetaan täysin samoin perustein kuin muissakin henkilöautoissa. Sähköauton suurempi paino – akuston takia auto voi painaa 300–500 kg enemmän kuin vastaava polttomoottorimalli – rasittaa alustan komponentteja ja renkaita eri tavalla, mikä näkyy usein hieman nopeampana renkaiden kulumisena.
Katsastusväli sähköautolle
Katsastusväli ei riipu käyttövoimasta. Uusi henkilöauto (ajoneuvoluokka M1) katsastetaan ensimmäisen kerran 4 vuoden kuluttua käyttöönotosta, ja sen jälkeen 2 vuoden välein. Vasta yli 10-vuotiaille autoille tulee vuosittainen katsastusväli. Sähköautoja on ollut Suomen teillä yleisemmin vasta 2010-luvun puolivälistä lähtien, joten suurin osa niistä on vielä 2 vuoden katsastusvälillä.
Kannattaa tarkistaa ajantasaiset katsastusvälit ja vaatimukset aina Traficomin verkkosivuilta, sillä säädökset voivat muuttua – myös sähköautojen erityispiirteiden osalta on odotettavissa tarkentuvaa sääntelyä lähivuosina esimerkiksi akkuturvallisuuteen liittyen.
Yleisimmät hylkäyssyyt sähköautoilla
Yleisimmät hylkäyksen syyt katsastuksessa pätevät pitkälti myös sähköautoihin, mutta painotukset poikkeavat hieman. Katsastusasemilla toistuvat erityisesti nämä havainnot:
Rengaskuluma epätasaisesti – suuren vääntömomentin ja painon takia etu- ja taka-akselin renkaat kuluvat usein eri tahtiin, ja toinen pari jää helposti huomiotta.
Alustan ruoste kiinnityspisteissä – raskaampi akusto rasittaa kiinnikkeitä, ja suolainen tienpinta nopeuttaa korroosiota erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomen rannikkoalueilla.
Jarrujen ruostuminen vähäisen käytön takia – regeneratiivinen jarrutus vähentää mekaanisten jarrujen käyttöä, jolloin levyt ruostuvat helpommin paikalleen varsinkin pitkän seisonta-ajan jälkeen.
Mitä kannattaa tarkistaa itse ennen katsastusta
Kokenut katsastaja huomaa nopeasti, jos auto on tuotu katsastukseen ilman minkäänlaista esitarkastusta. Yleisin virhe on unohtaa latausportin kannen ja pistokkeen kunto – halkeillut tai irronnut suoja johtaa usein huomautukseen. Toinen tyypillinen puute on renkaiden urasyvyyden tarkistamatta jättäminen juuri ennen katsastusta, vaikka rengaskuluma etenisi sähköautolla polttomoottoriautoa nopeammin. Kolmas virhe on jättää auton alusta pesemättä – suolan ja mudan alle piiloutuneet ruostevauriot voivat aiheuttaa katsastajalle lisätarkastuksen tarpeen, mikä pitkittää käyntiä turhaan.
Ennen katsastusaikaa kannattaa käydä läpi oma tarkistuslista kotona: valot, tuulilasin kunto, renkaiden urasyvyys ja auton alustan silmämääräinen puhtaus. Tarkempi läpikäynti löytyy artikkelista Auton tarkistus ennen katsastusta.
Katsastusmaksut sähköautolla
Hinnoittelu ei juuri poikkea polttomoottoriautoista. Henkilöauton määräaikaiskatsastus maksaa tyypillisesti 45–80 euroa katsastusasemasta riippuen. Koska sähköautosta jää pois päästömittaus (30–50 € lisänä polttomoottoriautoilla), sähköauton katsastus voi jopa olla hieman edullisempi tai nopeampi kokonaisuutena – tosin akustotarkastukseen käytetty aika tasoittaa eroa käytännössä. Katsastusasemien hinnastot vaihtelevat, ja kannattaa vertailla hintoja ennen ajanvarausta.
Usein kysytyt kysymykset
Testataanko sähköauton akun kunto katsastuksessa?
Ei. Katsastuksessa tarkastetaan akuston kiinnitys, suojaus ja näkyvät vauriot silmämääräisesti, mutta akkukennojen todellista kapasiteettia tai kuntoa ei mitata katsastuksessa. Tämä jää merkkihuollon tai erillisen akkudiagnostiikan tehtäväksi.
Onko sähköauton katsastusväli sama kuin bensa- tai dieselautolla?
Kyllä. Käyttövoima ei vaikuta katsastusväliin. Uusi henkilöauto katsastetaan ensimmäisen kerran 4 vuoden kuluttua käyttöönotosta ja sen jälkeen 2 vuoden välein, kunnes auto täyttää 10 vuotta, jonka jälkeen katsastusväli on vuosi.
Puuttuuko sähköautolta päästömittaus kokonaan?
Kyllä, koska sähköauto ei tuota pakokaasupäästöjä ajon aikana. Muut tarkastuskohteet – jarrut, valot, alusta, ohjaus ja renkaat – käydään läpi täysin samoin vaatimuksin kuin polttomoottoriautoilla.
Yhteenveto
Sähköauton katsastus ei ole sen kummallisempi tai vaikeampi prosessi kuin tavallisenkaan auton, mutta painopisteet ovat erilaiset: pois jää päästömittaus, tilalle tulee akuston ja sähköjärjestelmän tarkastus. Suurin osa hylkäyksistä liittyy silti ihan tavallisiin asioihin – rengaskulumaan, alustan ruosteeseen ja jarrujen kuntoon. Kun latausportti, renkaat ja auton alusta on käyty läpi etukäteen, katsastuskäynnistä tulee useimmiten rutiininomainen, muutamassa kymmenessä minuutissa hoituva asia. Katsastusasemien käytännöissä ja hinnoissa on eroja, joten kannattaa valita katsastusasema harkiten myös sähköauton erityispiirteet huomioiden.