Päästömittaus on yksi määräaikaiskatsastuksen keskeisimmistä tarkastuskohdista, ja se herättää autoilijoissa usein enemmän kysymyksiä kuin mikään muu katsastuksen osa-alue. Moni saapuu katsastusasemalle tietämättä, mitataanko heidän autostaan pakokaasujen häkäpitoisuutta, savukaasun tummuutta vai luetaanko auton oma OBD-järjestelmä tietokoneelta – ja mitä lukemia pidetään ylipäätään hyväksyttävinä. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä päästömittauksessa oikeasti tapahtuu, miten mittaus eroaa bensa- ja dieselautojen välillä, ja miksi päästöjen pettäminen on yksi yleisimmistä katsastuksen hylkäyssyistä.
Miksi päästömittaus kuuluu katsastukseen
Katsastus on Traficomin (Liikenne- ja viestintäviraston) valvoma, luvanvarainen toiminta, jonka tarkoituksena on varmistaa ajoneuvon liikennekelpoisuus ja -turvallisuus. Päästömittaus on osa tätä kokonaisuutta, koska huonokuntoinen pakokaasujärjestelmä ei ole vain ympäristöasia – se kertoo usein myös moottorin tai polttoaineenkäsittelyn viasta, joka voi vaikuttaa ajoneuvon toimintavarmuuteen.
Vain Traficomin luvan saaneet katsastusasemat saavat suorittaa virallisia päästömittauksia osana katsastusta. Mittalaitteet on kalibroitava säännöllisesti, ja mittaustulokset tallentuvat katsastustodistukseen. Jos haluat varmistua, että valitsemallasi asemalla on kaikki tarvittavat luvat kunnossa, aiheesta kertoo tarkemmin Traficomin valvonta katsastustoiminnassa.
Mitä bensiiniauton päästömittauksessa mitataan
Ottomoottorilla eli bensiinillä toimivasta autosta mitataan pääsääntöisesti pakokaasun häkäpitoisuutta (CO) joutokäynnillä ja koholla olevalla käyntinopeudella. Nykyaikaisissa, OBD-järjestelmällä varustetuissa autoissa katsastaja lukee lisäksi ajoneuvon oman diagnostiikkajärjestelmän tiedot – niin sanotun OBD-luvun. Tässä tarkastetaan muun muassa:
Vikakoodimuisti – onko järjestelmä tallentanut päästöihin liittyviä vikoja, kuten katalysaattorin tehottomuutta tai lambda-anturin häiriötä.
Vika-merkkivalon (MIL) toiminta – syttyykö moottorin vikavalo virta päälle kytkettäessä ja sammuuko se moottorin käynnistyttyä normaalisti.
Pakokaasujärjestelmän kunto silmämääräisesti – vuodot, ruostuneet osat, puuttuva katalysaattori.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että moottorin epätasainen käynti, ruostunut pakoputkisto tai vuosia sitten syttynyt ja unohdettu vikavalo voi tulla katsastajalle yllätyksenä autoilijalle itselleen – vaikka auto tuntuisi ajettaessa aivan normaalilta.
Mitä dieselauton päästömittauksessa mitataan
Dieselkäyttöisistä autoista mitataan savukaasun tummuutta eli opasiteettia. Mittaus tehdään kiihdyttämällä moottoria vapaasti tyhjäkäynniltä täyteen kierroslukuun useita kertoja peräkkäin, jolloin mittalaite rekisteröi pakokaasun savuisuuden. Mitä tummempi ja sakeampi savu, sitä todennäköisemmin kyseessä on ruiskutusjärjestelmän kuluminen, tukkeutunut hiukkassuodatin (DPF) tai turboahtimen vika.
Myös dieselautoissa hyödynnetään OBD-lukua uudemmissa malleissa, ja hiukkassuodattimen puuttuminen tai poistaminen näkyy katsastajalle sekä savukaasumittauksessa että usein myös vikakoodeissa. Hiukkassuodattimen poistaminen on yleinen, mutta virheellinen tapa yrittää parantaa auton suorituskykyä – todellisuudessa se johtaa lähes aina hylättyyn katsastukseen.
Yleinen myytti: sähköauto ei tarvitse päästömittausta lainkaan tarkastukseen
Tämä on osittain totta, mutta harhaanjohtavaa. Täyssähköautosta ei tietenkään mitata pakokaasupäästöjä, koska pakoputkea ei ole. Sähköauton katsastuksessa keskitytään sen sijaan muihin erityispiirteisiin, kuten akkujärjestelmän ja korkeajännitekaapeloinnin kunnon tarkastukseen sekä lataukseen liittyvien komponenttien turvallisuuteen. Katsastus ei siis ole sähköautolle ”kevyempi” – painopiste vain siirtyy päästöistä sähköturvallisuuteen. Hybridiautoista mitataan puolestaan normaalisti polttomoottorin päästöt, kun moottori saadaan käyntiin mittausta varten.
Tyypilliset päästömittauksen hylkäyssyyt
Päästömittaus on yksi yleisimmistä hylätyn katsastuksen aiheuttajista erityisesti vanhemmissa autoissa. Tavallisimpia syitä ovat:
Vioittunut tai poistettu katalysaattori, joka nostaa häkäpitoisuutta merkittävästi.
Tukkeutunut tai poistettu hiukkassuodatin dieselautoissa, joka näkyy savukaasumittauksessa raskaana savuntuottona.
Palamaton polttoaine pakokaasussa väärin säätyneen sytytys- tai ruiskutusjärjestelmän vuoksi.
Vuotava pakoputkisto, joka vääristää mittaustulosta ja lisäksi aiheuttaa oman huomautuksensa.
OBD-järjestelmän tallentamat päästöihin liittyvät vikakoodit, vaikka auto ei tuntuisikaan viallisenja ajettaessa.
Laajemmin katsastuksen yleisimpiä hylkäyssyitä, myös muita kuin päästöihin liittyviä, käydään läpi artikkelissa Yleisimmät hylkäyksen syyt katsastuksessa.
Näin valmistaudut päästömittaukseen etukäteen
Moni päästöihin liittyvä hylkäys olisi vältettävissä pienellä etukäteisvalmistelulla. Käytännön vinkkejä:
Aja autolla riittävän pitkä matka ennen katsastusta, jotta moottori ehtii lämmetä kunnolla – kylmä moottori antaa usein epäedustavan mittaustuloksen.
Tarkista, ettei kojelaudassa pala moottorin vikavalo. Jos valo palaa, syy kannattaa selvittää korjaamolla ennen katsastusaikaa.
Vältä polttoainesäiliön ajamista lähes tyhjäksi juuri ennen mittausta, sillä osa järjestelmätesteistä vaatii tietyn tason.
Älä koskaan yritä kiertää päästövaatimuksia poistamalla katalysaattoria tai hiukkassuodatinta – tämä on paitsi kiellettyä, myös lähes varma tie hylättyyn katsastukseen ja pahimmillaan käytön esteeseen.
Kattavampi läpikäynti koko katsastukseen valmistautumisesta löytyy artikkelista Auton tarkistus ennen katsastusta – oma tarkistuslista.
Mitä tapahtuu, jos päästömittaus hylätään
Jos auto hylätään päästöjen vuoksi, katsastaja kirjaa hylkäyksen syyn katsastustodistukseen ja antaa korjausmääräajan. Tänä aikana ajoneuvoa saa yleensä käyttää vielä liikenteessä, mutta jos korjauksia ei tehdä ja jälkikatsastusta ei suoriteta määräajassa, seuraa ajokielto. Ajokiellossa olevaa ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä, ja säännön rikkomisesta voi seurata sanktioita. Korjauksen jälkeen auto viedään korjauskatsastukseen tai jälkikatsastukseen, jossa tarkastetaan nimenomaan aiemmin hylätyt kohdat.
Usein kysytyt kysymykset päästömittauksesta
Maksaako päästömittaus katsastuksessa erikseen?
Kyllä, useimmilla katsastusasemilla päästömittaus on määräaikaiskatsastuksen perushintaan sisältyvä tai siihen lisättävä erillinen maksu, tyypillisesti noin 30–50 euroa perushinnan päälle riippuen ajoneuvosta ja asemasta.
Voiko päästömittauksen läpäistä, jos vikavalo palaa mutta auto tuntuu muuten kunnossa olevalta?
Ei yleensä. Palava moottorin vikavalo johtaa useimmiten hylkäykseen riippumatta siitä, miltä auto tuntuu ajettaessa, koska OBD-järjestelmän tallentama vika voi liittyä suoraan päästöjä sääteleviin komponentteihin.
Mitataanko sähköautosta mitään päästöihin liittyvää?
Ei pakokaasupäästöjä, koska täyssähköautossa ei ole polttomoottoria. Katsastuksessa keskitytään tällöin muihin osa-alueisiin, kuten akkujärjestelmän ja sähköturvallisuuden tarkastukseen.
Yhteenveto
Päästömittaus ei ole katsastuksen sivujuonne, vaan yksi sen ydinkohdista, joka paljastaa usein moottorin ja pakokaasujärjestelmän piileviä vikoja jo ennen kuin ne näkyvät ajossa. Pitämällä huolta säännöllisistä huolloista, korjaamalla vikavalon syyn ajoissa ja välttämällä päästöjärjestelmän komponenttien poistamista, autoilija säästyy sekä hylätyltä katsastukselta että turhilta korjauskäynneiltä. Koska katsastusvälit ja päästövaatimukset voivat tarkentua ajoneuvon iän ja käyttötarkoituksen mukaan, ajantasaiset vaatimukset kannattaa aina tarkistaa Traficomin sivuilta ennen katsastusaikaa.
