Ohjauslaitteiden välykset ovat yksi tavallisimmista syistä, miksi muuten siistissä kunnossa oleva auto hylätään määräaikaiskatsastuksessa. Tämä artikkeli käy läpi, mistä välykset syntyvät, miten katsastusasemalla ne löydetään ja mitä korjaus maksaa. Se on kirjoitettu autoilijalle, joka haluaa tietää ennen katsastusta, onko etupäässä jotain korjattavaa, ja ammattikuljettajalle, jonka ajoneuvo on joka päivä kovassa käytössä.
Ohjaus on liikenneturvallisuuden kannalta kriittinen järjestelmä. Jos raidetangon pää irtoaa vauhdissa, pyörä kääntyy omia aikojaan eikä kuljettaja pysty enää ohjaamaan autoa. Siksi katsastusinsinööri ei katso pieniäkään välyksiä läpi sormien.
Mistä ohjauslaitteiden välykset syntyvät
Henkilöauton (M1) ja pakettiauton (N1) ohjausjärjestelmässä on useita niveliä, jotka kuluvat ajan myötä. Tyypillisimmät välyksen lähteet ovat raidetangon ulkopäät, raidetangon sisäpäät eli aksiaalinivelet, ohjausvaihde sekä ohjausakselin ristinivelet. Katsastuksessa samassa yhteydessä tarkastetaan myös pallonivelet ja tukivarsien helat, vaikka ne kuuluvatkin teknisesti pyöräntuentaan.
Kulumista nopeuttaa Suomessa erityisesti talvi. Suola ja hiekka pääsevät nivelen sisään heti, kun kumisuojus eli palje repeää. Rasva huuhtoutuu pois ja nivel alkaa kulua muutamassa kuukaudessa. Kuoppaiset sivutiet esimerkiksi Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa sekä routaheitot kiihdyttävät kulumista vielä lisää.
Ajoneuvon paino vaikuttaa myös. Raskaiden sähköautojen ja täyteen lastattujen pakettiautojen etupään nivelet ovat kovemmalla rasituksella kuin kevyen pikkuauton. Kuorma-autoissa (N2/N3) ja linja-autoissa (M2/M3) tarkastetaan lisäksi etuakselin pystytappien välys, ja vuosikatsastuksessa se on yksi vakiokohteista.
Näin katsastusasemalla välykset tarkastetaan
Ohjauksen tarkastus tehdään kahdessa vaiheessa. Ensin katsastaja tarkistaa ohjauspyörän välyksen: auto seisoo pyörät suorassa, ja ohjauspyörää käännetään kevyesti puolelta toiselle, kunnes etupyörät alkavat liikkua. Jos auton ohjaustehostin on hydraulinen, moottori on käynnissä. Ohjauspyörän kehällä mitattava tyhjäliike kertoo välyksistä koko ketjussa.
Toinen vaihe tehdään alustatarkastuksessa montussa tai nostimella. Etupyörät ajetaan välyslevyjen päälle. Levyt liikuttavat pyöriä hydraulisesti sivusuunnassa sekä eteen ja taakse, ja samaan aikaan katsastaja seuraa jokaista niveltä lampun kanssa. Kun kuormitus vaihtelee näin, välys näkyy selvästi, vaikka se ei autoa ajaessa tuntuisi lainkaan.
Kokenut katsastaja kiinnittää huomiota myös nivelten kiinnityksiin. Puuttuva sokka kruunumutterissa, löysä mutteri tai hitsaamalla korjattu ohjauksen osa johtavat aina hylkäykseen. Ohjauslaitteiden osia ei saa korjata hitsaamalla eikä taivuttamalla.
Milloin välys johtaa hylkäykseen
Vika arvioidaan kolmessa portaassa. Repeytynyt palje ilman välystä kirjataan yleensä huomautuksena, eikä se estä hyväksyntää. Havaittava välys raidetangon päässä tai pallonivelessä on hylkäävä vika. Jos välys on niin suuri, että nivel on irtoamassa, tai ohjauksen kiinnitys on löysällä, seurauksena on ajokielto.
Ajokiellossa olevalla autolla ei saa ajaa edes korjaamolle, vaan se on kuljetettava hinattuna tai lavetilla. Kiellon rikkomisesta seuraa rangaistus, ja vakuutusyhtiö voi vahinkotilanteessa pienentää korvauksia. Hylätyn auton on käytävä jälkitarkastuksessa kuukauden kuluessa. Lisätietoa aikarajoista ja maksuista on artikkelissa jälkitarkastus hylkäyksen jälkeen.
Raja-arvoissa on poikkeuksia. Museoajoneuvoissa ja vanhoissa kuorma-autoissa, joissa on kuularaiteohjaus, ohjauspyörän tyhjäliike on luonnostaan suurempi kuin nykyautojen hammastankoohjauksessa. Katsastaja arvioi välyksen rakenteen mukaan, joten sama tyhjäliike voi olla toisessa autossa hyväksyttävä ja toisessa hylkäävä.
Myytti: suoraan kulkeva auto ei voi olla välyksellinen
Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä. Kuljettaja ei yleensä tunne alkavaa välystä raidetangon päässä tai pallonivelessä lainkaan, koska nivel pysyy normaaliajossa paikallaan jousituksen esijännityksen ansiosta. Vasta välyslevyjen sivuttaiskuormitus paljastaa liikkeen.
Tyypillinen tilanne: 12-vuotiaan farmariauton omistaja tulee katsastukseen tyytyväisenä, koska auto kulkee suoraan eikä ohjaus ole kolissut. Välyslevyillä vasemman raidetangon ulkopää kuitenkin liikkuu silmin nähden, ja palje on ollut rikki ilmeisesti koko edellisen talven. Auto hylätään, ja korjaus suuntauksineen tulee maksamaan yli 200 €. Pieni kolahdus kuoppaan ajettaessa tai renkaan reunan epätasainen kuluminen ovat usein ainoat ennakkomerkit.
Korjauksen hinta ja kesto
Katsastusasema ei korjaa autoa, vaan sen täytyy pysyä riippumattomana korjaamotoiminnasta. Korjaukset tehdään korjaamolla, ja suuntaa antavia hintoja henkilöautolle ovat:
Raidetangon ulkopää: osa 20-60 €, työ 50-100 €
Raidetangon sisäpää: osa 30-80 €, työ 80-150 €
Pallonivel: osa 20-80 €, työ 60-150 € (joissain malleissa vaihdetaan koko tukivarsi)
Ohjausvaihde: kunnostettu tai uusi 300-1200 € asennuksineen
Pyöränsuuntaus raidetankotöiden jälkeen: 60-120 €
Suuntaus kannattaa tehdä aina raidetangon pään vaihdon jälkeen. Vaikka uusi pää kierrettäisiin tarkasti samaan kohtaan kuin vanha, aurauskulma muuttuu yleensä hieman, ja seurauksena on kalliiden renkaiden nopea kuluminen.
Yleisimmät virheet ohjauslaitteiden välysten kanssa
Vain vasemman tai oikean puolen vaihtaminen. Jos toinen raidetangon pää on jo kulunut, toisen puolen nivel on yleensä samanikäinen ja lähellä samaa kuntoa. Pari vuotta myöhemmin auto hylätään uudelleen samasta syystä.
Rikkinäisen paljeen sivuuttaminen. Paljeen vaihto maksaa korjaamolla tyypillisesti 40-90 €. Kun nivel on kulunut, kustannukset ovat moninkertaiset.
Väärän vian korjaaminen. Kolina etupäässä houkuttelee vaihtamaan kalliit iskunvaimentimet, vaikka ääni tuleekin kallistuksenvakaajan tukitangosta tai raidetangon päästä. Ammattilainen tarkistaa välykset nostimella ennen kuin tilaa osia.
Ennen katsastusta kannattaa käydä läpi oma tarkistuslista. Etupään välykset varmistaa luotettavimmin korjaamo nostimella ja sorkkaraudan tai välystesterin avulla. Muut tyypilliset hylkäysperusteet on koottu artikkeliin yleisimmät hylkäyksen syyt katsastuksessa.
UKK
Voiko välyksen tarkistaa itse ennen katsastusta?
Osittain. Kun auton etupää nostetaan tunkilla ylös ja pyörää heilutetaan käsin kello 3:n ja 9:n kohdalta, raidetangon välys tuntuu usein naksahduksena. Kello 12:n ja 6:n suuntainen liike viittaa pallonivelen tai pyöränlaakerin välykseen. Pieni välys voi silti jäädä huomaamatta, koska välyslevyjen voimaan ei käsin pääse.
Saako hylätyllä autolla ajaa korjaamolle?
Pelkän hylkäyksen jälkeen autoa saa käyttää jälkitarkastuksen määräaikaan asti, jos vika ei ole vakava. Jos autolle on määrätty ajokielto, sillä ei saa ajaa lainkaan, vaan se on kuljetettava hinattuna tai lavetilla.
Kuinka usein ohjauksen välykset tarkastetaan?
Jokaisessa määräaikaiskatsastuksessa, ja raskailla ajoneuvoilla siis vuosittain. Katsastusvälit riippuvat ajoneuvoluokasta ja auton iästä. Tarkista oman ajoneuvosi ajantasaiset katsastusvälit Traficomin (Liikenne- ja viestintävirasto) verkkosivuilta.
Ennen katsastusta kannattaa tarkistaa etupää
Ohjauslaitteiden välykset löytyvät katsastuksessa välyslevyjen avulla, vaikka kuljettaja ei olisi huomannut ajaessaan mitään. Kun rikkinäinen palje vaihdetaan ajoissa, nivelet vaihdetaan pareittain ja suuntaus tehdään aina raidetankotöiden jälkeen, vältyt useimmilta hylkäyksiltä. Jos etupää alkaa kolista tai renkaan reuna kuluu epätasaisesti, korjaamolle kannattaa mennä heti eikä vasta katsastuksen jälkeen. Etupään tarkastus nostimella vie korjaamolla 15-20 minuuttia, joten se kannattaa tehdä esimerkiksi syksyn renkaanvaihdon yhteydessä.